Ikälisää kertyy

Aamujumppa tarkoittaa käsistä pudonneiden esineiden poimimista lattialta. Pukeutumisesta on tullut istumatyötä. Pakkauksien tekstikoko on muuttunut liian pieneksi ja päälaelle nostetut silmälasit ovat jatkuvasti kadoksissa.

Entistä nuoremmat viettävät viisikymppisiään. Menneisyys ja kuva-albumit alkavat kiinnostaa. Tapaa ihmisiä, jotka eivät tiedä, keitä tai mitä ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen, Lasse Viren, Vanhan valtaus tai Woodstock.

Lääkkeet ja vitamiinit ovat luonnollinen osa aamiaista. Joka päivä mieli joutuu kamppailemaan akselilla keski-ikä ja keskivartalo.

Vähitellen ilmestyviä muutoksia ei aina edes huomaa. Ikälisää kertyykin päivittäin, eikä ikääntyminen suinkaan tapahdu jälkiä jättämättä.

Sosiologi puhuu kolmanteen elämänvaiheeseen ehtineistä, jotka ovat terveempiä ja vauraampia kuin aikaisemmat ikätoverinsa.

Ennemmin tai myöhemmin tajuntaan hiipii ajatus, onko minusta tullut seniori eli nykytermein ilmaistuna tosiaikuinen.

Vältän ilmauksia kuten oloneuvos, ikäihminen, vanhus, vanha käpy tai ikinen.

Nimestä viis. Jos samaistut alun kuvauksiin ja listaat vaivatta viisi muuta piirrettä, olet jo saanut lisäsi.

Heikko signaali ikääntymisestä on naftaliinissa olleen liikuntaharrastuksen yllättävä viriäminen. Taustalla voi olla uusi tuleminen rakkausrintamalla, sillä hyvä kunto antaa tunnetusti särmää olemukseen.

Minäkin aloin lenkkeillä säännöllisesti 17 vuoden tauon jälkeen. Syynä oli nainen.

Juoksin Tukholmassa 2009 maratonin yhdessä tyttäreni kanssa. Hänelle se oli ensimmäinen ja minulle viimeinen kerta. Pian tämän jälkeen aloin pitää kävelyäkin liikuntana.

Sanotaan, että eläkeläisillä on aina kiire. Olen todennut saman, kun olen harjoitellut eläkeläisenä olemista, jotta saan selville, haluanko jäädä eläkkeelle.

Minulle on myös selvinnyt syy kiireeseen: kaiken joutuu tekemään omalla ajalla.

Tavaroiden hukkaaminen on inhimillistä. Tulisiko minun siis huolestua, kun reagoin ikään kuin olisin joutunut varkauden uhriksi?

Erityisesti matkoilla iskee paniikkimainen tunne, että minulta on viety milloin mitäkin. Hotelliin unohtunut laukku on varmuudella hävinnyt autosta parkkipaikalla kytänneiden varkaiden matkaan.

Ensimmäiseksi kuoletan pankki- ja luottokortit. Kun laukku sitten löytyy, harmistun ja häpeän. Onneksi itsellekin nauraminen lisää ikää.

Eräältä saaristolaispariskunnalta kysyttiin, miten he saavat aikansa kulumaan eläkkeellä.

“Vi söker våra saker. Etsimme tavaroitamme”, pari kertoi.

Elämäniloa seniorille tuovatkin ikääntyminen yhdessä elämänkumppanin kanssa, rutiinit, kuntosali, lapsenlapset, ystävät ja itselle merkityksellinen palvelutehtävä sen lisäksi, että löytää iltapäivällä sen, minkä aamupäivällä on kadottanut.

Joulun kunniaksi lahjavinkki senioria muistaville tosiaikuisen lapsille tai puolisolle. Chris Crowley ja Henry S. Lodge kertovat kirjassaan Nuorempi ensi vuonna, kuinka biologista kelloaan voi kääntää taaksepäin, muuttua vuosia nuoremmaksi ja elää tarmoa täynnä.

Teksti julkaistu Kangasalan Sanomissa 15.12.2015.

Mikko Loikkanen

Yksi kommentti

  1. Mahtavan kihelmöivästi tiivistettyä tekstiä ketään loukkaamatta, vaikka mustaa huumoria sisältääkin.
    Hyvää joulua ja jatkoa Mikko sinulle ja perheellesi valitsemallasi elämän-polulla. Tänään joululounaalle Hervannan Helmeen – ehtisitkö itse ? Näkemisiin Matti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.