Työnantaja kysyy työhaastattelussa tai kehityskeskustelussa ohimennen: Mikä on sinun mottosi? Jos kysymys tulee puun takaa, mieleen voi juolahtaa paremman puutteessa Kangasalla tuttu ’oksalla ylimmällä’ tai partiolupausta mukaileva ’aina valmiina’. Työyhteisössä vastaukset olisi kuitenkin hyvä räätälöidä työn ja organisaation mukaan. Ennakkoon mietityn ja tehtävään sovitetun moton avulla työnhakija tai -tekijä erottautuu muista ja kertoo jotain koukuttavaa itsestään.
”Pelissä kannattaa olla mukana, ei pelin vuoksi, vaan voittaakseen” oli työurani ensimmäinen motto. Pelasin puoliammattilaisena jääkiekkojoukkueessa. Puoli viittaa ruskeisiin kirjekuoriin. Moton ydin on siinä, että antaa kaikkensa voiton eteen. Tappion vihaaminen on urheilijassa merkki ammattimaisuudesta. Motosta kannattaa kyllä luopua, kun urheilee keski-ikäisenä. Mieleltään kilpailuhenkinen mutta fysiikaltaan vanha ihminen on vaaraksi itselleen. Sain tästä muistutuksen, kun olin viidennessä erässä jo voittamassa vastustajani squashpelissä. Sitten oikean nilkan takaosasta kuului naps. Sen jälkeen olen kilpaillut vain itseni, maaliin pääsyn ja golfkentän kanssa.
”Hän ei ole tyhmä, joka luopuu siitä, mitä ei voi pitää, saadakseen sen, mitä ei voi kadottaa” oli Auca-intiaanien parissa työskennelleen Jim Elliotin iskulause. Uravalinnoissani pidin sitä johtoajatuksenani. Me kohtaamme elämässä valintoja, joissa arvoilla on keskeinen osa. Mitkä ovat pysyviä asioita minulle? Minä luovuin urheilu-urasta ja myöhemmin uraputkesta liike-elämässä palvellakseni lähimmäisiäni opiskelijamaailmassa. Sain tehdä pitkään työtä, jossa intohimo ja maailman tarpeet kohtasivat. Toisella nimellä tätä kutsutaan kutsumustyöksi. Mikä onni ja motivaatio ihmiselle onkaan saada tehdä työtä, jota rakastaa, josta nauttii ja saa siitä vielä elantonsa.
”Kannattaa oppia muiden virheistä, koska en elä riittävän pitkään tehdäkseni itse ne kaikki” on viitoittanut tietäni seniori-iässä. Virheet ovat hyviä opettajia. Mokien ei tarvitse olla edes omia. Työurani ehtoopuolella agendaksi on riittänyt omista ja muiden virheistä kertominen. Kypsällä iällä on jo omakohtaisesti nähnyt millaisen sadon niittää erilaisista kylvöistä. Moton sanoma on oppimisessa ja samalla kuoleman vastustamisessa. Sanotaan, että ihminen kuolee ensimmäisen kerran silloin, kun hän lakkaa oppimasta uutta.
Haastattelija tietää, että motto kuvastaa ihmisen arvoja ja tavoitteita. Motto voi olla innoittava ihanne, joka motivoi päivittäiseen puurtamiseen. Työnhakijan tai -tekijän vastaus valottaa mitä haastateltavan päässä on ja mikä häntä liikuttaa.
Lomapäivien rentoina hetkinä voimme pohtia, kaipaisiko myös työmottoni uusiutumista? Arjen koittaessa voisi sitten mennä uudella motolla töihin.
Teksti julkaistu Kangasalan Sanomissa 27.6.2014
